Cirrhilabrus aquamarinus - Koi Dwarf Parrot

Cirrhilabrus aquamarinus on näyttävä keijuahven, joka tunnettiin akvaariokaupassa pitkään Cirrhilabrus solorensis -nimellä. Vuonna 2021 omaksi lajikseen kuvattu kala kuuluu Cirrhilabrus cyanopleura -lajikompleksiin, jonka jäsenet muistuttavat ulkonäöltään läheisesti toisiaan.

Lajin englanninkielisiä kauppanimiä ovat Koi Dwarf Parrot, Aquamarine Fairy Wrasse ja Chin-strap Fairy Wrasse. Suomenkielisessä markkinoinnissa lajista voidaan käyttää nimeä akvamariinikeijuahven.

Koiras on yksi suvun tunnistettavimmista lajeista. Vartalon yläosa hohtaa turkoosin, akvamariinin ja sinivihreän sävyissä. Pää on voimakkaan keltainen tai oranssi, ja kiduskannen sekä evien tyvien tummansininen väritys muodostaa kasvoille tunnusomaisen leukahihnaa muistuttavan kuvion.

Lajin taksonomia

Nykyinen hyväksytty tieteellinen nimi on:

Cirrhilabrus aquamarinus Tea, Allen & Dailami, 2021

Laji erotettiin vuonna 2021 aiemmin laajasti käytetystä Cirrhilabrus solorensis -nimityksestä. Tämän vuoksi vanhemmissa hinnastoissa, tuontiluetteloissa ja akvaariokaupoissa sama tai samannäköinen kala voi edelleen esiintyä nimillä:

• Cirrhilabrus solorensis
• Solorensis Wrasse
• Solor Fairy Wrasse
• Red-head Fairy Wrasse
• Koi Dwarf Parrot
• Aquamarine Fairy Wrasse

Cirrhilabrus aquamarinus ja varsinainen Cirrhilabrus solorensis ovat eri lajeja. Myyntiyksilön tunnistus kannattaa varmistaa erityisesti silloin, kun alkuperämaa tai väritys poikkeaa tyypillisestä.

Näyttävä aquamariininsininen koiras

Täysikasvuisen koiraan tunnusomaisia piirteitä ovat:

• Akvamariinin- tai turkoosinsininen vartalo
• Kellertävä tai oranssi pää
• Pään takaosan punertavanoranssi sävy
• Tummansiniset tai indigonsiniset kiduskannet
• Tummat evien tyvet
• Sinisävyiset suomujen reunat
• Heikosti vinoneliömäinen pyrstöevä
• Voimakkaampi juhlaväritys soidinkäyttäytymisen aikana

Naaraat ja nuoret yksilöt ovat koiraita pienempiä ja hillitymmin värittyneitä. Sukupuolen, sosiaalisen aseman, valaistuksen ja ympärillä olevien muiden keijuahventen läsnäolo vaikuttavat värityksen voimakkuuteen.

Koiras voi hetkellisesti kirkastaa värejään esimerkiksi soidinkäyttäytymisen, reviirin esittelyn tai toisen keijuahvenen kohtaamisen aikana.

Aktiivinen avoveden uimari

Koi Dwarf Parrot on päiväaktiivinen kala, joka viettää suuren osan ajastaan akvaarion avoimessa vesitilassa. Kala tutkii kivirakenteen reunoja ja poimii veden mukana kulkevia pieniä ravintohiukkasia.

Sopivassa akvaariossa on:

• Pitkä yhtenäinen uintitila
• Avoimia alueita kivirakenteen edessä ja yläpuolella
• Runsaasti koloja ja varjoisia suojapaikkoja
• Vakaa mutta vaihteleva vedenkierto
• Kypsä biologinen suodatus
• Tiivis hyppysuoja
• Rauhallinen yöympäristö

Vaikka kala on kooltaan suhteellisen pieni, jatkuvasti liikkuva uintitapa edellyttää enemmän tilaa kuin pelkkä pituus antaa ymmärtää.

Ehdottomasti peitetty akvaario

Cirrhilabrus-suvun kalat kuuluvat merivesiakvaarioiden tunnetuimpiin hyppääjiin. Kala voi hypätä akvaariosta säikähtäessään, ruokailun aikana, uuden kalan saapuessa tai yölevon häiriintyessä.

Akvaario suojataan tiheäsilmäisellä verkkokannella tai muulla ilmavalla hyppysuojalla. Suojan tulee peittää myös:

• Suodatinletkujen ympärillä olevat aukot
• Virtajohtojen läpiviennit
• Ylivuotolaatikon ympäristö
• Akvaarion takakulmat
• Ruokinta-aukot
• Valaisinkiinnikkeiden väliin jäävät raot

Tavallinen korkea lasireuna ei estä kalaa hyppäämästä. Myös vain muutaman senttimetrin aukko voi riittää ulospääsyyn.

Hyppysuoja asennetaan ennen kalan kotiuttamista, ei vasta ensimmäisen hyppy-yrityksen jälkeen.

Ei kaivaudu hiekkaan yöksi

Koi Dwarf Parrot ei tavallisesti kaivaudu pohjahiekkaan kuten monet Halichoeres-, Macropharyngodon- ja Anampses-sukujen huulikalat. Kala hakeutuu yöksi riuttakiven koloon, jossa se lepää suojassa.

Paksu hiekkapohja ei siten ole lajin välttämätön vaatimus. Kivirakenteessa tulee kuitenkin olla useita kalan kokoon sopivia koloja, joihin se voi vetäytyä ilman kilpailua muiden kalojen kanssa.

Ensimmäisten kotiutumispäivien aikana kala voi pysyä pitkiä aikoja piilossa. Uutta kalaa ei tule etsiä purkamalla kivirakennetta.

Rauhallinen mutta sosiaalisesti aktiivinen

Cirrhilabrus aquamarinus on tavallisesti rauhallinen muita riuttakaloja kohtaan. Se sopii yhteen monien samankokoisten, rauhallisten ja kohtuullisen aktiivisten merivesikalojen kanssa.

Sopivia seurakaloja ovat esimerkiksi:

• Vuokkokalat
• Kardinaaliahvenet
• Tokot
• Luikerot
• Neitokalat harkitusti
• Pienet keijukalat
• Rauhalliset välskärit riittävän suuressa akvaariossa
• Muut yhteensopivat keijuahvenet huolellisesti valittuina

Vältä yhdistämistä hyvin aggressiivisiin, reviiritietoisiin tai selvästi suurempiin kaloihin, jotka estävät keijuahventa ruokailemasta.

Yhteiselo muiden keijuahventen kanssa

Useita Cirrhilabrus-lajeja voidaan pitää samassa riittävän suuressa akvaariossa, mutta yhdistelmä vaatii suunnittelua. Läheisesti vastaavan väriset ja saman lajikompleksin koiraat voivat suhtautua toisiinsa kilpailijoina.

Riskiä voidaan vähentää:

• Valitsemalla selvästi erinäköisiä lajeja
• Käyttämällä riittävän suurta akvaariota
• Luomalla useita suojaisia kivialueita
• Lisäämällä uudet kalat totutuslaatikon avulla
• Lisäämällä useita uusia keijuahvenia samanaikaisesti
• Välttämällä kahta samankokoista hallitsevaa koirasta
• Seuraamalla ruokailua ja jatkuvaa takaa-ajoa

Saman lajin koiras ja yksi tai useampi naaras voivat muodostaa luonnollisemman sosiaalisen ryhmän suuressa akvaariossa. Sukupuolen tunnistaminen nuorista yksilöistä ei kuitenkaan aina ole varmaa.

Monet keijuahvenet ovat protogyynisiä hermafrodiitteja: yksilö aloittaa elämänsä naaraana ja voi sosiaalisen tilanteen mukaan kehittyä koiraaksi. Useamman naaraan ryhmässä hallitseva yksilö voi ajan myötä vaihtaa sukupuolta.

Riuttaturvallinen

Koi Dwarf Parrot ei normaalisti syö koralleja. Laji sopii:

• SPS-riutta-akvaarioon
• LPS-painotteiseen akvaarioon
• Pehmytkoralliakvaarioon
• Zoanthus-koralleja sisältävään riuttaan
• Jättiläissimpukoita sisältävään järjestelmään
• Sekariuttaan

Kala ei tavallisesti vahingoita puhdistajakatkarapuja, kotiloita tai erakkorapuja. Erittäin pienet planktoniset äyriäiset ja muut mikroeliöt kuuluvat kuitenkin luonnolliseen ravintoon.

Lajia voidaan pitää riuttaturvallisena, mutta ei täysin mikrofaunaturvallisena.

Monipuolinen lihapitoinen ruokavalio

Luonnossa keijuahvenet pyydystävät veden mukana kulkevaa eläinplanktonia ja pieniä selkärangattomia. Akvaariossa Koi Dwarf Parrot tarvitsee monipuolista, pääasiassa eläinperäistä ravintoa.

Sopivia ruokia ovat:

• Mysis-katkaravut
• Artemia
• Hienonnettu krilli
• Hankajalkaiset eli copepodit
• Hummerinmäti
• Kalojen ja äyriäisten hienonnettu liha
• Laadukkaat merivesikalojen pehmeät rakeet
• Pienet uppoavat tai hitaasti vajoavat pelletit
• Pakastetut planktonseokset
• Ravintoaineilla täydennetyt pakasteruoat

Ruoka tarjotaan pieninä annoksina 2–3 kertaa päivässä. Aktiivisen kalan aineenvaihdunta on nopea, eikä yksi suuri päivittäinen ruokinta ole yhtä hyvä vaihtoehto kuin useat pienet annokset.

Ravinnon tulee levitä vesipatsaaseen, jotta kala voi pyydystää sitä luonnollisella tavalla.

Kotiuttaminen ruokintaan

Terve yksilö oppii tavallisesti syömään pakaste- ja raeruokia nopeasti. Kuljetuksesta palautuva kala voi kuitenkin olla ensimmäisinä päivinä arka.

Ruokahalua voidaan tukea:

• Tarjoamalla pieniä mysis- ja artemiaruokia
• Käyttämällä eläviä tai pakastettuja hankajalkaisia
• Ruokkimalla rauhallisessa valaistuksessa
• Tarjoamalla useita pieniä annoksia
• Varmistamalla, etteivät muut kalat vie kaikkea ruokaa
• Sijoittamalla kala aluksi totutuslaatikkoon
• Välttämällä tarpeetonta häirintää

Kala ei saa näyttää jatkuvasti painuneelta vatsan kohdalta. Laihtuminen voi viitata riittämättömään ruokintaan, sisäloisiin, stressiin tai liian voimakkaaseen kilpailuun.

Totutuslaatikko helpottaa kotiuttamista

Läpinäkyvä totutuslaatikko antaa uudelle kalalle mahdollisuuden nähdä muut akvaarion asukkaat turvallisesti ennen vapauttamista.

Totutuslaatikossa voidaan:

• Tarkistaa kalan ruokahalu
• Seurata hengitystä ja uintia
• Havaita muiden kalojen aggressio
• Totuttaa kala valaistusrytmiin
• Varmistaa, ettei kala pääse hyppäämään
• Arvioida kalan yleiskuntoa

Kala vapautetaan mieluiten valaistuksen himmetessä. Akvaarion muut kalat ruokitaan kevyesti ennen vapauttamista, jotta huomio ei kohdistu kokonaan uuteen tulokkaaseen.

Vakaat merivesiarvot

Koi Dwarf Parrot tarvitsee kypsän, hyvin suodatetun ja hapekkaan merivesiakvaarion. Laji ei sovellu biologisesti kypsymättömään järjestelmään.

Suositeltavat olosuhteet:

• Lämpötila noin 24–27 °C
• Ominaispaino noin 1,023–1,026
• pH noin 8,1–8,4
• Karbonaattikovuus noin 7–11 dKH
• Ammoniakki 0 mg/l
• Nitriitti 0 mg/l
• Nitraatti vakaalla, riutta-akvaarioon sopivalla tasolla
• Hyvä vedenkierto ja kaasujenvaihto

Nopeat lämpötilan tai suolapitoisuuden muutokset aiheuttavat enemmän stressiä kuin pienet, vakaat poikkeamat tavoitearvoista.

Tärkeimmät ominaisuudet

• Näyttävä akvamariininvärinen keijuahven
• Tieteellinen nimi Cirrhilabrus aquamarinus
• Kuvattu omaksi lajikseen vuonna 2021
• Englanninkielinen nimi Koi Dwarf Parrot
• Tunnetaan myös nimellä Aquamarine Fairy Wrasse
• Aikaisemmin sekoitettu Cirrhilabrus solorensis -lajiin
• Kotoisin Indonesian läntisen Tyynenmeren alueelta
• Aikuiskoko noin 9 cm
• Päiväaktiivinen ja vilkas uimari
• Tavallisesti rauhallinen muita riuttakaloja kohtaan
• Riuttaturvallinen
• Ei normaalisti vahingoita koralleja
• Sopii SPS-, LPS- ja sekariuttoihin
• Tarvitsee monipuolista eläinperäistä ravintoa
• Ruokitaan pienillä annoksilla 2–3 kertaa päivässä
• Tarvitsee suojaisia koloja yölepäämiseen
• Ei tavallisesti kaivaudu hiekkaan
• Erittäin hyppyherkkä
• Akvaario suojataan tiiviillä verkkokannella
• Suositellaan kokeneelle tai perustaidot hallitsevalle merivesiharrastajalle

Hoitotiedot

• Tieteellinen nimi: Cirrhilabrus aquamarinus
• Auktorit: Tea, Allen & Dailami, 2021
• Heimo: Labridae
• Alaheimo: Cirrhilabrinae
• Yleisnimi: Koi Dwarf Parrot
• Muita nimiä: Aquamarine Fairy Wrasse, Chin-strap Fairy Wrasse
• Aikuiskoko: noin 9 cm
• Luonne: rauhallinen tai ajoittain lajinsisäisesti kilpailullinen
• Ravinto: eläinplankton ja pienet lihapitoiset ruoat
• Riuttaturvallisuus: kyllä
• Aktiivisuus: päiväaktiivinen
• Hoitotaso: keskitaso
• Alkuperä: Indonesia, läntinen Tyynimeri
• Luonnollinen ympäristö: matalat riutta- ja kivimurskealueet
• Luonnollinen syvyysalue: noin 5–20 m

Suositeltava akvaario

• Suositeltava vähimmäistilavuus yhdelle yksilölle: noin 250 litraa
• Suositeltava akvaarion pituus: vähintään noin 100 cm
• Suurempi akvaario suositeltava useille keijuahvenille
• Runsaasti avointa uintitilaa
• Suojaisia kivikoloja
• Hyvä vedenkierto
• Tiivis hyppysuoja
• Kypsä biologinen suodatus
• Ei vaadi paksua hiekkapohjaa

Akvaarion pituus ja avoin uintitila ovat litratilavuutta tärkeämpiä. Usean keijuahvenen tai aktiivisten seurakalojen kanssa suositellaan selvästi suurempaa järjestelmää.

Ruokintaohje

1. Tarjoa pieniä annoksia 2–3 kertaa päivässä.
2. Käytä useita erilaisia pakaste-, rae- ja planktonravintoja.
3. Varmista, että ruoan hiukkaskoko sopii kalan suulle.
4. Levitä ruoka asteittain vesipatsaaseen.
5. Tarkkaile, että kala ehtii syödä muiden kalojen joukossa.
6. Poista syömättä jäänyt ruoka.
7. Seuraa kalan vatsan täyteläisyyttä ja yleiskuntoa.
8. Täydennä ruokavaliota vitamiineilla tarvittaessa.
9. Älä ruoki pelkästään kuivaruokaa.
10. Mukauta ruokinta akvaarion nitraatti- ja fosfaattipitoisuuksiin.

Kotiutus

1. Varmista ennen saapumista, että hyppysuoja on täysin tiivis.
2. Sammuta tai himmennä akvaarion valaistus.
3. Tasaa kuljetuspakkauksen lämpötila.
4. Kotiuta kala hitaasti suolapitoisuuteen ja veden kemiaan.
5. Älä pidennä kotiutusta tarpeettomasti pienessä jäähtyvässä astiassa.
6. Siirrä kala haavin sijasta vedellä täytetyssä astiassa, jos mahdollista.
7. Älä lisää kuljetusvettä tarpeettomasti akvaarioon.
8. Käytä totutuslaatikkoa erityisesti muiden huulikalojen kanssa.
9. Tarkista muiden kalojen käyttäytyminen ennen vapauttamista.
10. Vapauta kala valaistuksen himmetessä.
11. Tarjoa ensimmäinen pieni ruokinta kalan rauhoituttua.
12. Tarkkaile hengitystä, uintia ja ruokahalua päivittäin.
13. Älä pura kivirakennetta, jos kala piiloutuu ensimmäisiksi päiviksi.