Elysia crispata - Frilly Slug

Elysia crispata on kuoreton merikotilo, joka kuuluu säkkikielikotiloihin. Lajin selkäpuolella olevat poimuilevat parapodiat muodostavat röyhelömäisen rakenteen, josta ovat peräisin englanninkieliset nimet Frilly Slug ja Lettuce Sea Slug.

Väritys vaihtelee yksilöittäin. Eläin voi olla:

• Kirkkaan vihreä
• Sinivihreä tai turkoosi
• Valkoinen vihrein kuvioin
• Ruskehtava tai kellertävä
• Sinisin, mustin tai valkoisin pistein koristeltu
• Usean värin mosaiikkimaisesti kuvioima

Väritykseen vaikuttavat yksilöllisten ominaisuuksien lisäksi ravinto, eläimen kudoksiinsa varastoimien viherhiukkasten määrä, valaistus ja yleiskunto.

Frilly Slug on rauhallinen ja biologisesti riuttaturvallinen, mutta sen hoito ei ole yhtä helppoa kuin usein annetaan ymmärtää. Lajin suurin haaste on riittävän ja oikeanlaisen leväravinnon jatkuva saatavuus.

Kleptoplastia – lainatut viherhiukkaset

Elysia crispata imee leväsolujen sisältöä erikoistuneen ravintoelimensä avulla. Osa levän viherhiukkasista eli kloroplasteista säilyy toimivana eläimen ruoansulatuskanavan haaroissa ja poimuilevissa parapodeissa.

Tätä ilmiötä kutsutaan kleptoplastiaksi. Varastoidut kloroplastit jatkavat yhteyttämistä valon avulla ja tuottavat eläimelle täydentävää energiaa.

Kyse ei ole zooxanthellien kaltaisesta pysyvästä symbioosista. Frilly Slug ei myöskään elä pelkällä valolla, vaan tarvitsee jatkuvasti sopivaa levää:

• Uusien kloroplastien saamiseksi
• Ravintoaineiden saamiseksi
• Kasvun ylläpitämiseksi
• Kudosten uusiutumiseen
• Normaaliin aineenvaihduntaan

Hyvä valaistus voi tukea eläimen hyvinvointia, mutta voimakas riuttavalo ei pelasta yksilöä nälkiintymiseltä, jos hyväksyttävä ravintolevä loppuu.

Erikoistunut viherlevien laiduntaja

Frilly Slug käyttää ravinnokseen viherleviä, mutta ei välttämättä syö kaikkia akvaariossa esiintyviä levälajeja. Yksilöiden ravintomieltymyksissä voi esiintyä eroja, ja myyntiyksilön käyttämä ravintolevä kannattaa varmistaa ennen hankintaa.

Mahdolliseen ravintoon voivat kuulua muun muassa:

• Tietyt rihmamaiset viherlevät
• Bryopsis-suvun levät
• Derbesia-tyyppinen hieno viherlevä
• Osa Caulerpa-suvun makrolevistä
• Luonnollinen viherleväkasvusto riuttakivellä
• Muut yksilön hyväksymät pehmeät viherlevät

Eläintä ei tule hankkia vain väliaikaisen leväongelman poistamiseen. Jos ravintolevä häviää kokonaan, merietana voi nälkiintyä, vaikka akvaariossa olisi muita levälajeja.

Ei varma ratkaisu leväongelmaan

Frilly Slugia markkinoidaan usein rihma- tai Bryopsis-levän torjujana. Eläin voi vähentää hyväksymäänsä levää, mutta tulosta ei voida taata.

Tehokkuuteen vaikuttavat:

• Akvaariossa esiintyvä tarkka levälaji
• Eläimen aiempi ravinto
• Yksilölliset ravintomieltymykset
• Merietanan koko
• Levän määrä ja uusiutumisnopeus
• Akvaarion vedenlaatu
• Pumppujen turvallisuus
• Mahdolliset saalistajat
• Eläimen kunto saapuessa

Frilly Slug ei korjaa leväkasvun taustalla olevaa ravinne-, valaistus- tai hoitotasapainoa. Leväongelman pitkäaikainen hallinta edellyttää myös ruokinnan, suodatuksen, valaistuksen, vedenkierron ja ravinnepitoisuuksien tarkistamista.

Riuttaturvallinen laiduntaja

Elysia crispata ei normaalisti syö koralleja, kaloja, katkarapuja tai muita akvaarion eläimiä. Laji soveltuu biologisesti yhteen:

• SPS-korallien kanssa
• LPS-korallien kanssa
• Pehmytkorallien kanssa
• Zoanthus-korallien kanssa
• Jättiläissimpukoiden kanssa
• Rauhallisten riuttakalojen kanssa
• Useimpien rauhallisten selkärangattomien kanssa

Eläin voi kulkea korallien pinnalla ja aiheuttaa hetkellistä polyyppien sulkeutumista. Kyse on tavallisesti fyysisestä kosketuksesta, ei korallin syömisestä.

Riuttaturvallisuus ei tarkoita, että kaikki akvaarion eläimet olisivat turvallisia Frilly Slugille. Monet kalat ja ravut voivat kiinnostua pehmeäruumiisesta merietanasta.

Mahdolliset saalistajat

Frilly Slugia ei pidetä eläinten kanssa, jotka aktiivisesti saalistavat merikotiloita tai pieniä selkärangattomia.

Mahdollisia riskieläimiä ovat:

• Suuret ja petomaiset huulikalat
• Liipaisinkalat
• Pallokalat
• Perhoskalat
• Osa viilakaloista
• Suuret haukkakalat
• Petoravut
• Osa erakkoravuista
• Selkärangattomia nokkivat katkaravut

Jo jatkuva tutkiminen ja näykkiminen voi estää eläintä ruokailemasta normaalisti, vaikka merietanaa ei syötäisi kokonaan.

Suojattava pumpuilta

Pehmeä ja kevyt merietana voi joutua helposti virtauspumpun, paluupumpun tai ylivuodon sisään. Tämä on yksi tavallisimmista akvaario-olosuhteissa esiintyvistä vaaratekijöistä.

Suojaa erityisesti:

• Virtauspumppujen imuaukot
• Paluupumpun imu
• Ylivuotokammat
• Pintaimurit
• Suodatusrullien vedenotto
• Suodatinsukkien aukot
• Avoimet letkut
• Tekniikka-altaan pumppuosasto

Suojukset puhdistetaan säännöllisesti, jotta vedenvirtaus ei heikkene. Merietana tarkistetaan myös tekniikka-altaasta, jos sitä ei nähdä pitkään aikaan näyttöaltaassa.

Akvaario suojataan karkaamiselta

Frilly Slug voi kiivetä akvaarion laseja pitkin vedenpinnan tasolle ja päätyä ylivuotoon tai vedenpinnan yläpuolelle.

Tarkista erityisesti:

• Kansilasin ja akvaarion väliin jäävät aukot
• Johtojen läpiviennit
• Suodatinletkujen ympäristö
• Ylivuotolaatikko
• Akvaarion takareuna
• Tekniikka-altaaseen johtavat reitit

Akvaarion suojaus toteutetaan niin, että kaasujenvaihto säilyy tehokkaana.

Kohtalainen valaistus

Kudoksiin varastoituneet kloroplastit hyödyntävät valoa, joten eläin tarvitsee normaalin merivesi- tai riutta-akvaarion päivärytmin. Valaistuksen ei kuitenkaan tarvitse olla erittäin voimakas.

Sopiva valaistus on:

• Kohtalainen
• Säännöllisesti ajastettu
• Asteittain kirkastuva, jos mahdollista
• Eläimen aiempaan valaistukseen mukautettu
• Riittävä ravintolevän kasvuun

Uutta yksilöä ei sijoiteta suoraan erittäin voimakkaan valaisimen alle. Valoon totuttaminen tehdään asteittain esimerkiksi aloittamalla eläin kivirakenteen varjoisammalta alueelta.

Kohtalainen ja epäsuora vedenvirtaus

Frilly Slug tarvitsee hapekasta vettä, mutta pehmeät parapodiat tekevät eläimestä herkän voimakkaalle suoralle pumppusuihkulle.

Sopiva virtaus:

• Pitää veden hapekkaana
• Kuljettaa jätettä pois kivirakenteesta
• Ei irrota eläintä alustasta
• Ei paina parapodioita jatkuvasti yhteen
• Sisältää myös rauhallisia laidunnusalueita

Jos eläin irtoaa toistuvasti kiveltä tai joutuu virran mukana liikkeelle, virtausta suunnataan uudelleen.

Tarvitsee kypsän akvaarion

Frilly Slugia ei lisätä vastaperustettuun, steriiliin tai biologisesti epävakaaseen akvaarioon. Sopivassa järjestelmässä on:

• Kypsää riuttakiveä
• Luonnollista levä- ja biofilmikasvustoa
• Vakaa suolapitoisuus
• Vakaa lämpötila
• Mittaamaton ammoniakki ja nitriitti
• Hyvä kaasujenvaihto
• Suojatut pumput
• Riittävästi hyväksyttävää ravintolevää
• Rauhallinen eläimistö

Suositeltava vähimmäistilavuus on noin 75 litraa, mutta ravinnon saatavuus ja järjestelmän vakaus ovat pelkkää litramäärää tärkeämpiä.

Lyhyt luonnollinen elinkaari

Monien merietanoiden luonnollinen elinikä on verrattain lyhyt. Aikuisena hankitun yksilön tarkkaa ikää ei yleensä tunneta, joten jäljellä olevaa elinaikaa ei voida päätellä koon tai värityksen perusteella.

Eläimen menehtymiseen voivat vaikuttaa:

• Sopivan ravintolevän loppuminen
• Aiempi nälkiintyminen
• Kuljetusrasitus
• Nopea suolapitoisuuden muutos
• Pumpun aiheuttama vaurio
• Lääkkeet tai raskasmetallit
• Saalistus
• Luonnollisen elinkaaren päättyminen

Värityksen haalistuminen, vartalon huomattava kutistuminen ja aktiivisuuden väheneminen voivat viitata nälkiintymiseen tai muuhun ongelmaan.

Herkkä kuparille ja lääkkeille

Frilly Slug ei siedä kuparipohjaisia lääkkeitä. Myös monet muut kalojen hoitoon tarkoitetut valmisteet voivat olla kuorettomalle merikotilolle vaarallisia.

Samassa akvaariossa vältetään:

• Kuparipohjaisia lääkkeitä
• Selkärangattomille hyväksymättömiä loislääkkeitä
• Voimakkaita hapettavia käsittelyjä
• Raskasmetalleja sisältäviä lisäaineita
• Tuntemattomia leväntorjunta-aineita
• Käsittelemätöntä vesijohtovettä

Kalojen lääkehoito tehdään erillisessä karanteeni- tai hoitoaltaassa.

Lisääntyminen akvaariossa

Elysia crispata on kaksineuvoinen. Jokaisella yksilöllä on sekä koiras- että naaraspuoliset lisääntymiselimet, mutta onnistunut lisääntyminen edellyttää tavallisesti kahta sukukypsää yksilöä.

Eläimet voivat munia:

• Vaaleita tai kellertäviä munanauhoja
• Spiraalin tai kaaren muotoisia munamassoja
• Munia kiville, laseille tai makroleville

Toukkien kasvattaminen on haastavaa. Pienet toukat tarvitsevat lajille sopivaa planktonravintoa ja myöhemmin oikeanlaista levää muodonvaihdon sekä kasvun tueksi.

Huolellinen kotiutus

Frilly Slug kotiutetaan hitaasti lämpötilaan ja suolapitoisuuteen. Eläintä ei käsitellä paljain käsin eikä nosteta tarpeettomasti ilmaan.

Suositeltava kotiutus:

1. Himmennä akvaarion valaistus.
2. Tasaa suljetun kuljetuspakkauksen lämpötila.
3. Tarkista kuljetusveden ja akvaarion suolapitoisuuden ero.
4. Siirrä eläin kuljetusvesineen puhtaaseen astiaan.
5. Lisää akvaariovettä hitaasti tippamenetelmällä.
6. Seuraa kotiutusastian lämpötilaa.
7. Älä jätä eläintä pitkäksi aikaa pieneen ja hapettomaan astiaan.
8. Siirrä eläin veden alla pienellä kupilla tai astiassa.
9. Älä käytä karkeaa haavia.
10. Aseta merietana suoraan hyväksyttävää levää sisältävälle kivelle.
11. Vähennä voimakasta virtausta lyhyeksi ajaksi.
12. Tarkista, että eläin tarttuu alustaan.
13. Pidä valaistus himmeänä loppupäivän ajan.
14. Seuraa liikkumista ja ruokailua ensimmäisinä päivinä.

Tärkeimmät ominaisuudet

• Näyttävä röyhelömäinen merietana
• Tieteellinen nimi Elysia crispata
• Englanninkieliset nimet Frilly Slug ja Lettuce Sea Slug
• Kuuluu Plakobranchidae-heimoon
• Kotoisin Karibianmereltä ja läntiseltä Atlantilta
• Voimakkaasti poimuilevat lehtimäiset parapodiat
• Vihreä, valkoinen, sininen tai ruskeankirjava väritys
• Säilyttää levistä ottamiaan kloroplasteja kudoksissaan
• Hyödyntää kleptoplastiaa
• Tarvitsee valoa ja jatkuvasti sopivaa leväravintoa
• Syö tiettyjä viherleviä
• Saattaa käyttää ravinnokseen Bryopsis-tyyppistä levää
• Ei syö välttämättä kaikkia rihmaleviä
• Ei luotettava tai pysyvä ratkaisu leväongelmaan
• Rauhallinen
• Biologisesti riuttaturvallinen
• Ei tavallisesti vahingoita koralleja
• Tarvitsee kypsän merivesiakvaarion
• Herkkä kuparille ja lääkkeille
• Suojattava pumppujen imuaukoilta
• Akvaario suojattava karkaamiselta
• Hoitotaso keskivaativa tai vaativa

Hoitotiedot

• Tieteellinen nimi: Elysia crispata
• Auktorinimi: Mörch, 1863
• Heimo: Plakobranchidae
• Eläinryhmä: säkkikielikotilot
• Yleisnimi: Frilly Slug, Lettuce Sea Slug
• Aikuiskoko: tavallisesti noin 4–7 cm
• Ravinto: tietyt viherlevät
• Energiantuotanto: ravintolevistä varastoitujen kloroplastien yhteyttäminen
• Aktiivisuus: päivä- ja hämäräaktiivinen
• Luonne: täysin rauhallinen
• Riuttaturvallisuus: kyllä
• Hoitotaso: keskivaativa tai vaativa
• Alkuperä: Karibianmeri, Florida, Bahama ja läntinen Atlantti
• Suositeltava vähimmäistilavuus: noin 75 litraa
• Suositeltava akvaariotyyppi: kypsä ja levää sisältävä riutta-akvaario

Suuntaa-antavat vesiolosuhteet

• Lämpötila: noin 24–28 °C
• Ominaispaino: noin 1,023–1,026
• pH: noin 8,1–8,4
• Karbonaattikovuus: noin 7–12 dKH
• Kalsium: noin 400–450 mg/l
• Magnesium: noin 1 250–1 400 mg/l
• Ammoniakki: 0 mg/l
• Nitriitti: 0 mg/l
• Nitraatti: vakaa ja riutta-akvaarioon sopiva
• Vedenkierto: kohtalainen ja epäsuora
• Valaistus: kohtalainen
• Happipitoisuus: korkea

Soveltuvuus akvaarioon

Laji soveltuu, kun:

• Akvaario on biologisesti kypsä.
• Eläimen hyväksymä ravintolevä tunnetaan.
• Ravintolevää on jatkuvasti saatavilla.
• Pumput ja ylivuodot voidaan suojata.
• Vesiarvot pysyvät vakaina.
• Seurakalat eivät saalista merietanoita.
• Akvaariossa ei käytetä kuparia.
• Hoitaja ymmärtää eläimen rajallisen eliniän ja ravintovaatimukset.

Lajia ei suositella, kun:

• Akvaario on täysin levätön.
• Tarkoituksena on ratkaista leväongelma ilman muuta hoitoa.
• Eläimen käyttämää ravintolevää ei tunneta.
• Pumppujen imuaukkoja ei voida suojata.
• Akvaariossa on selkärangattomia syöviä kaloja.
• Järjestelmässä käytetään selkärangattomille haitallisia lääkkeitä.
• Akvaarion vesiarvot vaihtelevat nopeasti.

Ruokintaohje

1. Varmista ennen hankintaa, mitä levää myyntiyksilö syö.
2. Sijoita eläin suoraan hyväksyttävää levää sisältävälle kivelle.
3. Tarkkaile, jääkö eläin laiduntamaan levän päälle.
4. Seuraa leväkasvuston kulumista.
5. Siirrä tarvittaessa akvaarioon uusi levää sisältävä kivi.
6. Ylläpidä erillistä ravintoleväviljelmää, jos mahdollista.
7. Älä oleta nori-arkin korvaavan luonnollista ravintolevää.
8. Älä luota pelkkään valaistukseen ravinnon korvaajana.
9. Seuraa eläimen kokoa, väritystä ja kudoksen täyteläisyyttä.
10. Suunnittele ravinnon jatkuva saatavuus koko eläimen eliniäksi.