Spondylus spp. - Spiny Oyster

Spondylus spp. -nimellä myydään Spondylidae-heimoon kuuluvia piikkisimpukoita, joiden tarkkaa lajia ei ole määritetty. Ryhmän lajit tunnetaan englanniksi nimillä Spiny Oyster ja Thorny Oyster, vaikka ne eivät ole varsinaisia ostereita. Ne ovat läheisempää sukua kampasimpukoille.

Piikkisimpukan kuori voi olla punainen, oranssi, violetti, ruskea tai näiden värien kirjava yhdistelmä. Kuorta koristavat lajista riippuen voimakkaat harjanteet, lyhyet nystyt tai pitkät piikit. Luonnollisessa ympäristössä kuoren päälle voi ajan myötä kasvaa kalkkilevää, sienieläimiä ja muuta riutan pintakasvustoa.

Eläin kiinnittyy pysyvästi riuttakiveen tai muuhun kovaan alustaan. Kun simpukka on asettunut paikalleen, sitä ei tule yrittää irrottaa tai siirtää väkisin.

Suodattava simpukka

Spiny Oyster hankkii ravintonsa suodattamalla vettä kidustensa avulla. Veden mukana simpukkaan kulkeutuu pieniä ravintohiukkasia, jotka siirretään kiduksilta suuhun.

Ravintoon voivat kuulua:

• Elävä kasviplankton
• Pienikokoinen eläinplankton
• Rotiferit
• Mikrolevät
• Bakteerit
• Pienet orgaaniset ravintohiukkaset
• Hienojakoiset suodattajien valmisravinnot
• Luonnollinen akvaarioplankton

Piikkisimpukka ei saa energiaa valaistuksesta samalla tavalla kuin yhteyttävät jättiläissimpukat. Riittävä planktonruokinta on siksi välttämätöntä myös tehokkaasti valaistussa riutta-akvaariossa.

Tarvitsee säännöllistä planktonruokintaa

Tavallisen kotiriutta-akvaarion luonnollinen planktonmäärä ei välttämättä riitä pitkäaikaiseen ylläpitoon. Spiny Oysterille tarjotaan pieniä määriä sopivaa ravintoa päivittäin tai vähintään useita kertoja viikossa.

Useat pienet annokset ovat yhtä suurta kerta-annosta parempi vaihtoehto. Tavoitteena on jäljitellä luonnollista tilannetta, jossa vedenvirtaus kuljettaa pieniä ravintohiukkasia simpukan ulottuville jatkuvasti.

Ruokinnassa voidaan käyttää esimerkiksi:

• Elävää kasviplanktonseosta
• Nestemäistä mikroleväravintoa
• Rotifereita
• Pienikokoisten hankajalkaisten toukkia
• Erittäin hienoa eläinplanktonia
• Suodattaville selkärangattomille tarkoitettua ravintoa

Ruoka annostellaan vedenvirtaukseen hieman ennen simpukkaa. Tiivistettyä ravintoa ei ruiskuteta voimakkaasti suoraan avoimen vaipan sisään.

Kohtalainen tai voimakas vedenvirtaus

Piikkisimpukka tarvitsee jatkuvan vedenvirtauksen, joka kuljettaa ravintohiukkasia sen kiduksille ja huuhtelee pois ulostetta sekä laskeutuvaa sedimenttiä.

Sopiva virtaus on:

• Jatkuva
• Hapekas
• Kohtalaisen voimakas tai voimakas
• Leveä ja epäsuora
• Riittävä kuljettamaan planktonia
• Sellainen, ettei hiekkaa kerry simpukan päälle

Liian heikossa virtauksessa simpukka saa liian vähän ravintoa ja sen päälle voi kerääntyä lietettä. Erittäin kapea ja suoraan vaippaan kohdistuva pumppusuihku voi puolestaan pitää eläimen jatkuvasti sulkeutuneena.

Sopiva paikka sijaitsee kallion reunalla tai muulla koholla olevalla pinnalla, jonka ohitse vesi virtaa tasaisesti.

Kiinnittyy pysyvästi alustaan

Nuori piikkisimpukka voi kiinnittyä alustaan aluksi byssussäikeillä. Kasvaessaan se voi kiinnittää kuorensa toisen puoliskon pysyvästi riuttakiveen tai muuhun kovaan pintaan.

Simpukan annetaan kiinnittyä itse. Eläintä ei liimata suoraan kuoresta, eikä kuorta kiilata tiukasti sellaiseen rakoon, jossa vaipat eivät pääse avautumaan.

Hyvä sijoituspaikka tarjoaa:

• Vakaan ja liikkumattoman alustan
• Riittävästi tilaa kuoren avautumiselle
• Jatkuvan vedenvirtauksen
• Suojan pohjalta nousevalta hiekalta
• Etäisyyttä pistäviin koralleihin
• Esteettömän pääsyn planktonia sisältävään veteen
• Mahdollisuuden havainnoida vaipan toimintaa

Kun eläin on kiinnittynyt, riuttakiveä ei siirretä tarpeettomasti.

Värikäs vaipanreuna ja pienet aistinsilmät

Avoimen simpukan kuorien välissä näkyy usein kirkkaan oranssi, punainen, violetti tai raidallinen vaipanreuna. Vaipan reunassa voi olla pieniä lonkeromaisia rakenteita ja lukuisia valo- sekä liikeherkkiä aistinsilmiä.

Simpukka voi sulkea kuorensa nopeasti, jos:

• Sen yläpuolelle muodostuu äkillinen varjo
• Kala ui hyvin läheltä
• Vedenvirtaus muuttuu nopeasti
• Eläintä kosketetaan
• Akvaarion valaistus vaihtuu äkillisesti
• Veteen lisätään ärsyttävää ainetta

Hetkellinen sulkeutuminen on normaalia. Jatkuvasti sulkeutuneena pysyvä eläin ei kuitenkaan pysty ruokailemaan riittävästi.

Rauhallinen ja riuttaturvallinen

Spiny Oyster on täysin paikallaan elävä suodattaja. Se ei saalista kaloja, koralleja, kotiloita tai muita selkärangattomia.

Simpukka sopii biologisesti:

• SPS-riutta-akvaarioon
• LPS-painotteiseen akvaarioon
• Pehmytkoralliakvaarioon
• Sekariuttaan
• Suodattaviin selkärangattomiin painottuvaan akvaarioon
• Rauhallisten riuttakalojen yhteyteen

Runsas planktonruokinta voi kuitenkin nostaa nitraatti- ja fosfaattipitoisuutta. Ruokinnan määrä sovitetaan akvaarion suodatuksen ja todellisen kulutuksen mukaan.

Vältä simpukoita saalistavia eläimiä

Vaikka piikkinen kuori tarjoaa suojaa, kaikki akvaarion asukkaat eivät ole simpukalle turvallisia.

Vältä yhdistämistä erityisesti:

• Liipaisinkaloihin
• Pallokaloihin
• Kookkaisiin petohuulikaloihin
• Perhoskaloihin
• Simpukoita nokkiviin keijukaloihin
• Suuriin petorapuihin
• Pyramidikotiloihin
• Muihin simpukoihin erikoistuneisiin loisiin tai petoihin

Kalat, jotka nokkivat jatkuvasti vaipanreunaa, voivat estää simpukkaa avautumasta ja ruokailemasta.

Vakaa mineraalitasapaino

Spiny Oyster muodostaa kuorensa kalsiumkarbonaatista. Vakaa kalsium-, magnesium- ja alkaliniteettitaso tukee kuoren normaalia kasvua.

Seurattavia vesiarvoja ovat:

• Suolapitoisuus
• Lämpötila
• pH
• Karbonaattikovuus
• Kalsium
• Magnesium
• Nitraatti
• Fosfaatti
• Ammoniakki
• Nitriitti

Nopeat suolapitoisuuden ja lämpötilan muutokset ovat simpukalle erityisen haitallisia.

Herkkä kuparille ja lääkkeille

Kuten muutkin meriveden selkärangattomat, Spiny Oyster on herkkä kuparille ja monille kalojen lääkeaineille.

Samassa akvaariossa ei käytetä:

• Kuparipohjaisia lääkkeitä
• Selkärangattomille haitallisia loislääkkeitä
• Raskasmetalleja sisältäviä valmisteita
• Tuntemattomia leväntorjunta-aineita
• Voimakkaita hapettavia käsittelyjä
• Käsittelemätöntä vesijohtovettä

Kalojen lääkehoito toteutetaan erillisessä karanteeni- tai hoitoaltaassa.

Terveen simpukan tunnistaminen

Hyväkuntoinen Spiny Oyster avautuu, reagoi ympäristöönsä ja pitää vaipanreunansa täyteläisenä.

Hyväkuntoisen eläimen merkkejä ovat:

• Kuoret avautuvat säännöllisesti
• Vaipanreuna on värikäs ja täyteläinen
• Eläin reagoi varjoon sulkeutumalla
• Kuori sulkeutuu nopeasti kosketusärsykkeeseen
• Kuoren puoliskot sulkeutuvat tiiviisti
• Uutta kuorikasvua muodostuu reunalle
• Eläin pysyy tukevasti alustassa
• Kuoren sisälle ei kerry hiekkaa tai lietettä

Huolestuttavia merkkejä ovat:

• Jatkuva sulkeutuminen
• Selvästi avonainen kuori ilman reaktiota
• Vaipan vetäytyminen syvälle kuoren sisään
• Kudoksen irtoaminen kuoren reunasta
• Epämiellyttävä haju
• Kuoren sisään kertyvä sedimentti
• Pitkäaikainen reagoimattomuus
• Pyramidikotiloiden ilmaantuminen kuorelle

Kuollut simpukka poistetaan nopeasti, sillä suuri määrä pehmytkudosta voi hajotessaan kuormittaa akvaarion vettä.

Tärkeimmät ominaisuudet

• Näyttävä piikkikuorinen simpukka
• Tieteellinen nimi Spondylus spp.
• Englanninkielinen nimi Spiny Oyster
• Tunnetaan myös nimellä Thorny Oyster
• Ei ole varsinainen osteri
• Läheistä sukua kampasimpukoille
• Suodattava meriveden selkärangaton
• Syö kasviplanktonia ja pieniä planktonhiukkasia
• Värikäs vaipanreuna
• Vaipan reunassa pieniä aistinsilmiä
• Kiinnittyy pysyvästi kovaan alustaan
• Koristeellinen harjanteinen tai piikkinen kuori
• Rauhallinen
• Riuttaturvallinen
• Ei vahingoita koralleja
• Tarvitsee säännöllistä planktonruokintaa
• Tarvitsee kohtalaisen tai voimakkaan vedenvirtauksen
• Ei tarvitse voimakasta valaistusta
• Tarvitsee vakaat kalsium-, magnesium- ja KH-arvot
• Herkkä kuparille ja lääkkeille
• Edellyttää biologisesti kypsää akvaariota
• Tarkka laji, koko ja väritys voivat vaihdella

Hoitotiedot

• Tieteellinen nimi: Spondylus spp.
• Heimo: Spondylidae
• Eläinryhmä: simpukat
• Yleisnimi: Spiny Oyster, Thorny Oyster
• Aikuiskoko: lajista riippuen noin 8–20 cm
• Ravinto: kasviplankton, pienikokoinen eläinplankton ja orgaaniset mikrohiukkaset
• Ruokintatapa: suodattaja
• Liikkuminen: aikuisena kiinteästi alustaan kiinnittynyt
• Luonne: täysin rauhallinen
• Riuttaturvallisuus: kyllä
• Hoitotaso: keskivaativa tai vaativa
• Alkuperä: lajista riippuen trooppiset ja subtrooppiset merialueet
• Valaistus: vähäinen tai kohtalainen
• Vedenkierto: kohtalaisen voimakas tai voimakas
• Suositeltava vähimmäistilavuus: noin 100 litraa

Suuntaa-antavat vesiolosuhteet

• Lämpötila: noin 23–27 °C
• Ominaispaino: noin 1,023–1,026
• pH: noin 8,1–8,4
• Karbonaattikovuus: noin 8–12 dKH
• Kalsium: noin 400–450 mg/l
• Magnesium: noin 1 250–1 400 mg/l
• Ammoniakki: 0 mg/l
• Nitriitti: 0 mg/l
• Nitraatti: vakaa ja riutta-akvaarioon sopiva
• Fosfaatti: mitattava mutta hallittu
• Happipitoisuus: korkea

Koska eläin myydään sukutasolla Spondylus spp., tarkan lajin lämpötila- ja kokovaatimukset voivat poiketa näistä suuntaa-antavista arvoista.

Ruokintaohje

1. Käytä laadukasta kasviplanktonia tai suodattajille tarkoitettua hienoa ravintoa.
2. Ravista valmisravinto huolellisesti ennen annostelua.
3. Aloita pienellä annoksella.
4. Lisää ravinto vedenvirtaukseen hieman ennen simpukkaa.
5. Tarjoa ravintoa päivittäin tai useita kertoja viikossa.
6. Jaa suuri päiväannos useisiin pieniin annoksiin.
7. Älä ruiskuta paksua ravintotiivistettä suoraan vaipan sisään.
8. Älä pysäytä vedenkiertoa pitkäksi aikaa ruokinnan aikana.
9. Tarkkaile simpukan avautumista ja ruokailureaktiota.
10. Seuraa nitraatti- ja fosfaattipitoisuuksia.
11. Vähennä ruokintaa, jos vesi samenee tai ravinnepitoisuudet nousevat nopeasti.
12. Lisää ruokintaa varovasti, jos simpukka laihtuu tai vaippa vetäytyy.

Kotiutus

1. Varmista, että akvaario on biologisesti kypsä.
2. Valitse ennen kotiutusta vakaa ja virtaava sijoituspaikka.
3. Tarkista, ettei akvaariossa ole simpukoita saalistavia eläimiä.
4. Mittaa akvaarion lämpötila ja suolapitoisuus.
5. Himmennä akvaarion valaistus.
6. Tasaa suljetun kuljetuspakkauksen lämpötila.
7. Siirrä simpukka kuljetusvesineen puhtaaseen astiaan.
8. Lisää akvaariovettä hitaasti tippamenetelmällä.
9. Seuraa kotiutusastian lämpötilaa.
10. Käsittele eläintä vain kuoresta ja varo teräviä piikkejä.
11. Älä työnnä sormia avoimen kuoren väliin.
12. Siirrä eläin mahdollisuuksien mukaan veden alla.
13. Aseta simpukka tukevalle kivelle oikeassa asennossa.
14. Älä hautaa kuorta hiekkaan.
15. Jätä kuoren avautumiselle riittävästi tilaa.
16. Suuntaa kohtalainen, leveä vedenvirtaus simpukan ohitse.
17. Pidä valaistus himmeänä loppupäivän ajan.
18. Tarjoa pieni planktonruokinta eläimen avauduttua.
19. Tarkkaile vaipan toimintaa ja kiinnittymistä ensimmäisinä päivinä.