Murex spp. - Murex

Murex spp. -nimellä myydään Muricidae-heimoon kuuluvia petokotiloita, joiden tarkkaa lajia ei ole määritetty. Murex-nimeä käytetään akvaariokaupassa varsinaisen Murex-suvun lisäksi useista lähisukujen piikkikotiloista.

Ryhmä voi sisältää esimerkiksi seuraavien sukujen lajeja:

• Murex
• Chicoreus
• Hexaplex
• Phyllonotus
• Vokesimurex
• Muita Muricidae-heimon petokotiloita

Tarkan lajin puuttuessa eläimen lopullinen koko, ravintovalinnat ja hoitovaatimukset voivat vaihdella huomattavasti. Toimitettavan yksilön kuoren muoto, piikkien pituus, kuviointi ja väri voivat poiketa tuotekuvasta.

Näyttävä piikkinen kuori

Murex-kotilot tunnetaan voimakkaasti muotoilluista kuoristaan. Kuoren pinnalla voi olla:

• Pitkiä tai lyhyitä piikkejä
• Siipimäisiä ulokkeita
• Leveitä pitkittäisharjanteita
• Ruusukemaisia rakenteita
• Kierteisiä kuvioita
• Värikkäästi sävyttynyt suuaukko
• Pitkä sifonikanava

Kuoren ulkonäkö muuttuu eläimen kasvaessa. Uusia kasvuvaiheita muodostuu kuoren suuaukon reunalle, ja osa vanhemmista piikeistä voi kulua tai katketa luonnollisesti.

Kuoren terävät ulokkeet voivat tarttua suodatinverkkoihin, siimoihin, löyhiin koralleihin ja muihin akvaarion rakenteisiin. Sisustuksessa vältetään ahtaita rakoja, joihin kotilo voi juuttua.

Peto, ei levänsyöjä

Murex-kotiloa ei tule hankkia leväntorjuntaan. Se on lihansyöjä, joka etsii aktiivisesti muita selkärangattomia.

Mahdolliseen ravintoon voivat kuulua:

• Muut merikotilot
• Simpukat
• Siimajalkaiset
• Putkimadot
• Pienet äyriäiset
• Madot
• Piikkinahkaiset lajista riippuen
• Kuolleet eläimet
• Muut hitaasti liikkuvat selkärangattomat

Osa lajeista poraa saaliin kuoreen reiän radulansa ja kemiallisten eritteidensä avulla. Toiset voivat avata simpukan kuoren, työntää imukärsänsä kuoren rakoon tai käyttää kuorensa reunaa saaliin käsittelyssä.

Kotilon ruokailu voi kestää pitkään, eikä sen saalistamista välttämättä havaita ennen tyhjän kuoren löytymistä.

Ei kuulu puhtaanapitohenkilöstöön

Vaikka Murex saattaa käyttää ravinnokseen kuollutta eläinainesta, sitä ei pidä markkinoida raadonsyöjänä tai tavallisena akvaarion puhdistajakotilona.

Murex voi saalistaa samoja hyödyllisiä kotiloita, joita akvaarioon on hankittu levän ja detrituksen hallintaan, kuten:

• Trochus-kotiloita
• Turbo-kotiloita
• Nassarius-kotiloita
• Cerithium-kotiloita
• Astraea-kotiloita
• Posliinikotiloita
• Muita pieniä merikotiloita

Myös koristeelliset simpukat ja putkimadot voivat päätyä ravinnoksi. Murexin lisääminen puhtaanapitohenkilöstön joukkoon voi siten vähentää muiden hyödyllisten selkärangattomien määrää.

Riuttaturvallisuus vain voimakkain varauksin

Murex-kotilo ei yleensä syö kivikorallien tervettä kudosta ensisijaisena ravintonaan, mutta sitä ei pidetä luotettavasti riuttaturvallisena. Tarkkaa lajia tuntematta ravintokäyttäytymistä ei voi ennustaa varmasti.

Vaarassa voivat olla erityisesti:

• Koristekotilot
• Jättiläissimpukat ja muut simpukat
• Putkimadot
• Siimajalkaiset
• Pienet ravut ja katkaravut
• Merivuokot
• Pehmytkorallit lajista riippuen
• Sienieläimet
• Vaippaeläimet
• Muut paikallaan elävät selkärangattomat

Kookas kotilo voi lisäksi kaataa irrallisia korallifragmentteja tai siirtää pieniä kiviä liikkuessaan.

Turvallisin ympäristö on lajiallas tai suuri kala-akvaario, jossa kotilon mahdolliset saaliseläimet on valittu tietoisesti.

Tarkka laji vaikuttaa ratkaisevasti hoitoon

Murex spp. ei ole tarkka lajimääritys. Muricidae-heimossa on trooppisia, subtrooppisia ja lauhkean veden lajeja sekä muutamasta senttimetristä erittäin suuriksi kasvavia kotiloita.

Ennen hankintaa kannattaa selvittää mahdollisuuksien mukaan:

• Eläimen tarkka laji
• Alkuperäalue
• Nykyinen ylläpitolämpötila
• Arvioitu aikuiskoko
• Tunnetut ravintoeläimet
• Luonnollinen pohjatyyppi
• Aktiivisuusrytmi
• Soveltuvuus muiden eläinten kanssa

Tuntematonta viileän veden lajia ei siirretä suoraan lämpimään trooppiseen riutta-akvaarioon.

Monipuolinen lihapitoinen ruokinta

Jos akvaariossa ei ole kotilon luontaisia saaliseläimiä, sille tarjotaan säännöllisesti sopivaa eläinperäistä ravintoa.

Täydentäväksi ravinnoksi voidaan kokeilla:

• Kuorellista simpukkaa
• Hienonnettua simpukanlihaa
• Katkaravunlihaa
• Krilliä
• Kalmarin tai mustekalan lihaa
• Merellistä raakaa kalaa
• Mysis-katkarapuja
• Lihapitoisia uppoavia rakeita
• Pohjalle asetettavaa merellistä pakasteruokaa

Kuorellinen ravinto mahdollistaa luonnollisen saalistuskäyttäytymisen, mutta elävää ravintoeläintä käytettäessä huomioidaan eläinten hyvinvointi ja paikalliset vaatimukset.

Ruoka tarjotaan illalla kotilon läheisyyteen. Syömättä jäänyt ravinto poistetaan seuraavana aamuna, ettei se kuormita vettä.

Ruokintatiheys

Ruokintatiheys riippuu kotilon koosta, lajista, veden lämpötilasta ja tarjotun ravinnon energiasisällöstä. Aikuinen Murex ei välttämättä syö päivittäin, ja suuren aterian käsittely voi kestää useita päiviä.

Yleinen ruokintaperiaate:

1. Tarjoa aluksi pieni annos 2–3 kertaa viikossa.
2. Tarkkaile, käyttääkö kotilo ravinnon.
3. Poista pilaantuva ruoka ajoissa.
4. Lisää ruokintaa vain, jos eläin etsii jatkuvasti ravintoa.
5. Vähennä ruokintaa, jos ruoka jää syömättä.
6. Seuraa nitraatti- ja fosfaattipitoisuuksia.

Kotiloa ei pidetä ilman säännöllisesti saatavaa eläinperäistä ravintoa.

Luontainen saalistuskäyttäytyminen

Murex paikantaa saaliinsa kemiallisten aistiensa avulla. Se voi seurata mahdollista ravintoeläintä pitkänkin matkan ja liikkua aktiivisesti kivirakenteen sekä pohjan välillä.

Kun saalis löytyy, kotilo voi:

• Tarttua siihen voimakkaalla lihasjalallaan
• Kiivetä saaliin kuoren päälle
• Etsiä kuoren heikon kohdan
• Porata kuoreen reiän
• Työntää imukärsän kuoren aukosta
• Pysyä saaliin päällä useita tunteja tai päiviä

Käyttäytyminen on lajille luonnollista. Kotiloiden ja simpukoiden katoaminen samasta akvaariosta ei kuitenkaan ole odottamaton sivuvaikutus, vaan tunnettu saalistusriski.

Hämärä- ja yöaktiivinen

Monet Murex-kotilot ovat aktiivisimpia hämärässä ja yöllä. Päivällä eläin voi piiloutua:

• Kivien alle
• Kallionrakoihin
• Hiekkaan osittain kaivautuneena
• Varjoisiin luoliin
• Akvaarion takaosaan

Päiväaikainen piiloutuminen on tavallista. Eläintä voidaan tarkkailla punaisella valolla akvaariovalaistuksen sammuttua.

Vakaa ja avara kivirakenne

Piikkinen kuori vaatii riittävästi liikkumatilaa. Ahtaat kallionraot ja toisiaan vasten nojaavat kivet voivat aiheuttaa juuttumisen.

Akvaarion sisustuksessa tulee olla:

• Avoimia hiekkapohjan alueita
• Leveitä kulkureittejä
• Vakaasti asetettuja kiviä
• Varjoisia piilopaikkoja
• Riittävästi tilaa eläimen kääntymiseen
• Kohtalainen vedenkierto
• Hyvä kaasujenvaihto

Irralliset korallifragmentit ja pienet kivet kiinnitetään tukevasti.

Vahva lihasjalka

Murex kiinnittyy alustaan voimakkaan lihasjalan avulla. Kotiloa ei saa vetää kuoresta tai kammeta väkisin irti.

Jos eläin täytyy siirtää:

1. Odota mahdollisuuksien mukaan sen liikkeelle lähtemistä.
2. Siirrä kotilo yhdessä alustan kanssa.
3. Käytä tarvittaessa veden alla tylppää muovikorttia.
4. Liu’uta kortti varovasti jalan etupuolen alle.
5. Älä vahingoita pehmeää kudosta.
6. Älä tartu kuoren piikkeihin voimakkaasti.
7. Siirrä kotilo mahdollisuuksien mukaan veden alla.

Terävät kuoripiikit voivat vahingoittaa käsiä. Käsittelyssä käytetään suojakäsineitä ja riittävän tukevaa astiaa.

Herkkä kuparille

Murex-kotilot ovat herkkiä kuparille ja useille kalojen hoitoon tarkoitetuille lääkeaineille. Kuparipohjaisia lääkkeitä ei käytetä samassa akvaariossa.

Vältä myös:

• Ammoniakkia ja nitriittiä
• Nopeita suolapitoisuuden muutoksia
• Äkillisiä lämpötilavaihteluita
• Raskasmetalleja sisältäviä valmisteita
• Käsittelemätöntä vesijohtovettä
• Selkärangattomille hyväksymättömiä lääkkeitä

Kalojen lääkehoito toteutetaan erillisessä hoitoaltaassa.

Suojaa pumput ja ylivuodot

Murex voi liikkua yöllä akvaarion laseille, ylivuotoon tai tekniikka-altaaseen. Virtauspumppujen ja paluupumpun avoimet imuaukot suojataan.

Tarkista:

• Virtauspumppujen imuaukot
• Ylivuotokammat
• Paluupumpun imu
• Suodatinputkien päät
• Tekniikka-altaan kulkureitit
• Akvaarion yläreunan aukot

Suojausten tulee olla riittävän väljiä vedenkierron säilyttämiseksi ja riittävän tiheitä estämään eläimen pääsy vaarallisiin rakenteisiin.

Tärkeimmät ominaisuudet

• Näyttävä piikkikuorinen merikotilo
• Myydään nimellä Murex spp.
• Kuuluu Muricidae-heimoon
• Tarkka laji voi vaihdella
• Lihansyöjä ja aktiivinen peto
• Syö kotiloita ja simpukoita
• Voi syödä putkimatoja sekä muita selkärangattomia
• Ei ole levänsyöjä
• Ei kuulu tavalliseen puhtaanapitohenkilöstöön
• Riuttaturvallinen vain voimakkain varauksin
• Voi kaataa irrallisia korallifragmentteja
• Usein hämärä- tai yöaktiivinen
• Koristeellinen harjanteinen tai piikkinen kuori
• Tarvitsee eläinperäistä ravintoa
• Tarvitsee kypsän merivesiakvaarion
• Tarvitsee vakaan ja avaran kivirakenteen
• Herkkä kuparipohjaisille lääkkeille
• Kuoren muoto, väri ja koko vaihtelevat
• Suositellaan kokeneelle merivesiharrastajalle

Hoitotiedot

• Tieteellinen nimi: Murex spp.
• Heimo: Muricidae
• Eläinryhmä: merikotilot
• Yleisnimi: Murex, murex snail, rock snail
• Aikuiskoko: lajista riippuen noin 3–30 cm
• Ravinto: muut selkärangattomat ja eläinperäinen lisäravinto
• Aktiivisuus: usein hämärä- ja yöaktiivinen
• Luonne: peto
• Riuttaturvallisuus: ei suositella tavalliseen riutta-akvaarioon
• Hoitotaso: keskivaativa tai vaativa
• Alkuperä: lajista riippuen trooppiset, subtrooppiset tai lauhkeat merialueet
• Suositeltava vähimmäistilavuus: lajin ja lopullisen koon mukaan

Suuntaa-antavat olosuhteet trooppiselle yksilölle

• Lämpötila: noin 23–27 °C
• Ominaispaino: noin 1,023–1,026
• pH: noin 8,1–8,4
• Karbonaattikovuus: noin 8–12 dKH
• Kalsium: noin 400–450 mg/l
• Magnesium: noin 1 250–1 400 mg/l
• Ammoniakki: 0 mg/l
• Nitriitti: 0 mg/l
• Vedenkierto: vähäinen tai kohtalainen
• Happipitoisuus: korkea

Tarkan lajin alkuperä ja lämpötilavaatimukset tarkistetaan ennen kotiutusta. Näitä lämpötiloja ei sovelleta automaattisesti lauhkean tai viileän veden lajiin.

Yhteensopivuus

Murex voi sopia samaan akvaarioon:

• Suurempien rauhallisten kalojen kanssa
• Kalojen kanssa, jotka eivät syö kotiloita
• Toisten samankokoisten Murex-kotiloiden kanssa suuressa altaassa
• Lajialtaaseen
• Kala-akvaarioon, jossa ei ole arvokkaita selkärangattomia

Vältä yhdistämistä:

• Koristekotiloihin
• Jättiläissimpukoihin ja muihin simpukoihin
• Putkimatoihin
• Siimajalkaisiin
• Pieniin äyriäisiin
• Kotiloita syöviin pallokaloihin
• Liipaisinkaloihin
• Suuriin petohuulikaloihin
• Petorapuihin
• Arvokkaaseen koralli- ja selkärangatonakvaarioon

Ruokintaohje

1. Tarjoa eläinperäistä ravintoa 2–3 kertaa viikossa.
2. Mukauta ruokintatiheys kotilon kokoon ja aktiivisuuteen.
3. Aseta ruoka pohjalle eläimen läheisyyteen.
4. Ruoki mieluiten valaistuksen himmetessä.
5. Käytä vaihtelevasti simpukkaa, katkarapua, krilliä ja muuta merellistä ravintoa.
6. Tarkkaile, tarttuuko kotilo ruokaan.
7. Poista pilaantuva ruoka viimeistään seuraavana aamuna.
8. Älä luota pelkkään detritukseen ravintona.
9. Älä hanki kotiloa muiden puhdistajakotiloiden sekaan.
10. Seuraa nitraatti- ja fosfaattipitoisuuksia.

Kotiutus

1. Selvitä mahdollisuuksien mukaan yksilön tarkka laji ja ylläpitolämpötila.
2. Varmista akvaarion soveltuvuus petokotilolle.
3. Tarkista, ettei altaassa ole suojeltavia saaliseläimiä.
4. Mittaa lämpötila ja suolapitoisuus.
5. Himmennä akvaarion valaistus.
6. Tasaa kuljetuspakkauksen lämpötila.
7. Kotiuta kotilo hitaasti akvaarioveden suolapitoisuuteen.
8. Älä vedä eläintä irti kuljetusastian pinnasta.
9. Käsittele piikkistä kuorta suojakäsineillä.
10. Siirrä eläin veden alla pienessä astiassa.
11. Aseta kotilo vakaalle hiekkapohjalle tai avaralle kivipinnalle.
12. Varmista, ettei eläin jää selälleen.
13. Tarkista, että lihasjalka kiinnittyy alustaan.
14. Pidä valaistus himmeänä loppupäivän ajan.
15. Tarjoa pieni eläinperäinen ruoka eläimen aktivoiduttua.
16. Tarkkaile ensimmäisinä öinä liikkumista ja ruokailua.